ic_check_circle_black_24px copy 10
tarjousta
Valitse lähtöpäivä
4 tarjousta

Suosittuja matkatarjouksia

Katso kaikki

Norjasta löytyy paljon nähtävää ja tutkittavaa: henkeäsalpaavat vuoristojonot, laaksot sekä jäätiköt. Luonnossa voi vaeltaa autolla, veneellä, polkupyörällä tai jopa suksilla.

Norja muistuttaa monessa kohdassa Suomea. Asukasluku on vähän päälle viisi miljoonaa ihmistä ja maa levittäytyy melko samoille pituus- ja leveysasteille Suomen kanssa. Norjan eteläisimmästä pisteestä Venäjän rajalle on noin 3000 kilometriä. Norjan pinta-ala on Suomen pinta-alaa pienempi noin 15 000 neliökilometrin verran. Maalla on paljon rannikkoa, jota reunustavat Skagerrakin salmi, Norjanmeri sekä Barentsinmeri. Norjan rannikko on melko mutkitteleva pitkine ja kapeine vuonoineen. Rantaviivan pituus on siten noin 83 000 kilometriä, mistä saarten osuus on lähes 58 000 kilometriä. Norjan pohjoisin lääni Finnmark on suurempi kuin Tanska, Alankomaat sekä Sveitsi. Finnmarkin suurin kunta, Koutokeino on lähes samankokoinen kuin Libanon ja Jamaika.

Maantieteellisesti Norjan vuoristoisuus asettaa haasteita julkiselle liikenteelle, minkä vuoksi linja-autoilla ja junilla ei pääse näkemään koko maata muutamassa päivässä. Matkailijoiden kannattaakin keskittyä yhteen tai kahteen kaupunkiin tai yhteen alueeseen. Pohjoisessa voi tutustua Ålesundiin, Trondheimiin, Lofootteihin ja jopa Nordkappiin, joka on Manner-Euroopan pohjoisin paikka, johon voi päästä maanteitse. Haasteista pitävät voivat myös vierailla Huippuvuorilla pohjoisnavan läheisyydessä.

Vuonot ovat yksi Norjan suosituimmista vierailukohteista, ja monet matkailijat vierailevatkin UNESCOn maailmanperintöluetteloon kuuluvissa Geiranger- sekä Nærøy-vuonoissa. Vuonojen taikaa voi kuitenkin kokea kaikkialla ympäri maata. Tyypillisimmät vuonot löytyvät Länsi-Norjasta aina Stavangerista Kristiansundiin, kuten myös Pohjois-Norjasta aina Tromsøon saakka. Norjassa pätevät melko samanlaiset jokamiehenoikeudet kuin Suomessakin.

Lounaisrannikon kostea ilmasto on samankaltainen kuin Lontoossa ja Alankomaissa. Idässä vallitsee mannerilmasto ja kesäisin voi olla melko lämmintä, mutta kosteaa. Kuten tiedetään, pohjoisessa auringossa voi polttaa ihonsa vaikka ei olisikaan kovin lämmin, etenkin lumen ja veden heijastusten vuoksi. Kesäisin on myös pitkiä aurinkoisia päiviä, kuten Suomessakin. Pohjois- ja Etelä-Norjan ilmasto-olosuhteet vaihtelevat huomattavasti, kuten myös Itä- ja Länsi-Norjassa. Vain kahden tunnin ajomatka voi erottaa toisistaan pakkasen ja leudon ilman. Monet suuret kaupungit sijaitsevat meren läheisyydessä, minkä vuoksi niihin vaikuttaa lämmin Golf-virta. Kuitenkin kevät alkaa vasta toukokuussa, ja huhtikuussa monet sisämaan sekä pohjoisen alueet ovat jäässä. Patikointikausi vuoristossa alkaa melko myöhään, ja heinä-elokuussa on paras aika vuoriston tutkimiseen jalkaisin. Rannikolla taas kausi on pitempi, sillä siellä on lämpimämpää. Vuoristolla patikoidessaan on muistettava, että joka 100–150 metriä kohden lämpötila putoaa yhden celsiusasteen verran.

Norjan kosmopoliitti pääkaupunki hurmaa kokeneenkin maailmanmatkaajan.

Oslo on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupungeista, jonka asukasluku on lähes 650 000 ihmistä. Uusia asuinalueita rakennetaan koko ajan, ja ne täyttyvät arkkitehtuurisesti silmää hivelevistä rakennuksista. Oslossa avataan jatkuvasti maailmanluokan museoita ja ravintoloita, kuitenkin pitäen kiinni pienen kaupungin tunnelmasta.

Oslo sijaitsee Oslonvuonon ja satoihin neliökilometreihin levittäytyvät metsäisen vuoriston välissä. Kaupunkia on helppoa tutkiskella jalan tai julkisen liikenteen avuin. Oslo on ollut maan pääkaupunkina vuodesta 1814 lähtien. Oslosta löytyy maan kansallisooppera, -baletti, -teatteri ja -museo. Elävä musiikki on suuri osa kaupungin identiteettiä, ja joka vuosi Oslon klubeilla ja areenoilla pidetäänkin tuhansia konsertteja, joissa kuullaan sekä paikallisten bändien että kansainvälisten tähtien esityksiä. Kesällä voi osallistua useaan pop-, rock- sekä metallifestivaaliin.

Oslon mielenkiintoisimmat museot ovat Viikinkilaivamuseo ja kansanperinteitä esittelevä ulkoilmamuseo Norsk Folkemuseum. Museot sijaitsevat Bygdøy-niemellä, johon pääsee helposti lautalla. Viikinkimuseossa voi tutustua kiehtoviin, jopa yli 1100 vuotta vanhoihin viikinkilaivoihin, joita käytettiin hautausperinteessä. Lisäksi museosta saa runsaasti tieto viiknkiakaisesta elämästä. Ulkoilmamuseossa taas voi tutustua siihen, miltä tyypillinen norjalainen kylä on näyttänyt eri aikoina. Kesäisin alueella pidetään runsaasti erilaisia tapahtumia, ja talvisin joulumarkkinoita. Bygdøyn alueella kannattaa myös käydä puiselle jäänmurtaja Framille omistetussa museossa. Framilla tehtiin monta retkeä etelä- ja pohjoisnavalle, ja museossa voikin tutustua näiden retkien historiaan. Kiehtovien retkien historiaan voi tutustua myös tutkimusmatkailija Thor Heyerdahlin matkoista kertovassa Kon-Tiki-museossa.

Itä-Osloon mielenkiintoisin nähtävyys on Munch-museo, jossa voi tutustua taiteilijan upeisiin töihin. Kaupungin luoteisosassa voi viettää aikaa Slottsparken-puistoon, jota reunustavat suuret vanhat talot. Frognerin puistosta taas voi löytää Gustav Vigelandin 227 veistosta alueella nimeltä Vigelandin puisto. Rodininkin oppilaana toiminut Gustav Vigeland oli Norjan merkittävin 1900-luvun veistäjä. Kuuluisin veistos on 17 metriä korkea monoliitistä veistetty ihmishahmoja esittävä veistos, joka symboloi erilaisia elämänvaiheita nuoruudesta vanhuuteen.

Ihmisten luomien taideteosten lisäksi Oslossa voi nauttia luonnon muovaamasta kauneudesta lähtemällä vuonoajelulle veneellä. Oslonvuonolla pääsee näkemään henkäsalpaavia vuoria, joiden juurilla on paikallisten värikkäitä kesämökkejä. Kesällä vuonolla pääsee jopa purjeveneajelulle.

Norja on viime aikoina kasvattanut suosiotaan suomalaisten keskuudessa – eikä syyttä.

Norjan luonnon kauneutta on mahdotonta kehua liikaa. Jyrkät vuoret koristavat mutkittelevaa rantaviivaa. Vuonojen kauneus on maineensa veroinen, mutta Norjasta löytyy myös suuria ja upeita jäätiköitä, puhumattakaan kivisistä, merestä nousevista saarista. Norjalaiset ovat aktiivisia luonnossa liikkujia, minkä vuoksi maasta löytyykin paljon mahdollisuuksia tutustua luontoon itse. Norjassa voi vaeltaa, pyöräillä, hiihtää sekä ajelleskella moottorikelkalla.

Katsauksen Norjan maisemiin voi tehdä junamatkalla Oslosta Bergeniin. Maailman kauneimmaksikin kutsuttu junamatka kestää noin kuusi ja puoli tuntia. 1800–1900-lukujen vaihteessa rakennettu Bergenin rata on lähes 500 kilometriä pitkä. Radan rakentamisen aikana täytyi kaivertaa yli 180 tunnelia. Rata kulkee lähes koko maan läpi itäisestä Oslosta läntisellä rannikolla sijaitsevaan Bergeniin, joten matkalla pääsee näkemään ilmastollista vaihtelua.

Solundin saaristolla voi viettää upeita hetkiä seilaten saarelta saarelle. 1700 Solundin saarella asuu alle 1000 ihmistä. Muita asukkaita ovat muun muassa asukkaiden pitämän lampaat. M/S Stjersundin alus käy kiertämässä saaria ja samalla tuomassa postin sekä matkailijoita. Kesäisin alus tulee päivittäin. Aluksen matka alkaa Sulan saarelta, Hardbakken ihastuttavalta satamalta. M/S Stjersundin matka käy kapeiden kanavien sekä jyrkkien niemien läpi. Jokainen saari näyttää erilaiselta: yksi saari voi olla dramaattisen karu ja toinen voi olla lempeä mataline kukkuloineen, joita koristavat kirkkaan punaiset talot. Asuttamattomien saarten maisemat ovat säilyneet samanlaisina vuosituhansien ajan, mikä viehättääkin sekä saaristolaisasukkaita että matkailijoita.

Aurland-vuonolla voi katsella maisemia Stegasteinin katselupaikalta, joka alkaa kurottautuu vuoren huipulta kuin kesken jäänyt silta. Katselupaikka päättyy lasiseen kaiteeseen, joka saa matkailijat haukomaan henkeään. Vuonon vesi on hiljainen, että veneen jättämä vanavesi saattaa kulkeutua satoja metrejä eteenpäin. 30 metriä tyhjyyteen ulottuva katselupaikka sijaitsee 650 metrin korkeudella. Katsellessaan massiivisia vuoria matkailija tuntee itsensä pieneksi upean luonnon edessä.

Hardangerinvuonolla voi kokea unohtumattomia hetkiä telttaillessaan luonnon keskuudessa. Alueen ravintorikas maaperä on vetänyt puoleensa hedelmien kasvattajia lähes 1000 vuoden ajan. Vihreillä kukkuloilla voikin nähdä kasvavan herkullisia punaisia omenia. Aikoinaan alueella myös pidettiin runsaasti lampaita, joita lähdettiin kauppaamaan vesiteitse Bergeniin, noin 200 kilometrin päähän. Tänä päivänä Hardangerinvuono on tunnettu kalastusteollisuudestaan.

Norja on viime aikoina saanut kokea ruokavallankumouksen. Paikalliset luomuruokainekset on nostettu jalustalle, ja kotimaisia ruokia syödäänkin ylpeästi.

Norjalaiselta ruokapöydältä on perinteisesti voinut löytää paikallisen luonnon antimia. Kylmä ja saastumaton ilmasto on mahdollistanut hedelmien, marjojen ja vihannesten kasvatuksen ilman suurta määrää torjunta-aineita. Monilla pientiloilla tuotetaan maitoa, juustoa sekä lihaa puhtaassa vuoristoilmassa. Tietenkin rannikolla nautitaan myös kalaa. Norja onkin kuuluista lohestaan ja ennen sitä turskastaan. Norjassa on myös runsaasti pienpanimoita, joissa valmistetaan oluita. Norjassakin juodaan runsaasti kahvia, joten maassa kehitelläänkin erilaisia kahvinpaahtotapoja. Norjan makujen ja perinteiden laajaan kirjoon voi tutustua paikallisilla ruokafestivaaleilla, joista suosituimmat ovat Gladmat Stavangerissa, Smak Tromsøssa ja Trøndersk matfestival Trondheimissa.