Valitse lähtöpäivä
165 tarjousta

Parhaimmat tarjouksemme, matkailijalta matkailijalle

Etsi lisää

Matkailu on yksi maailman tärkeimmistä elinkeinoista. Sillä on suuri vaikutus yksittäisen ihmisen hyvinvointiin, mutta se muodostaa myös suuren osan monen maan taloudesta. Se myös työllistää huomattavan määrän ihmisiä joko suoraan tai välillisesti.

Matkat pois tavanomaisesta elinympäristöstä ovat lomanviettoa ja virkistäytymistä tyypillisimmillään. Ihmiset usein tahtovat saada kunnon irtioton työympäristöstä ja arjen rutiineista, ja juuri mikään ei mahdollista tätä toivetta yhtä hyvin kuin uudet jännittävät maisemat ja kiehtovat kulttuurit. Matkailijaa, joka matkustaa mielenkiintoisiin kohteisiin tarkoituksenaan nimenomaan niihin tutustuminen, kutsutaan toisinaan myös turistiksi. Turismin yläkäsite on lähtöisin jo 1700–1800-luvun Englannista. Etenkin teiden parantumisen, junaratojen rakentamisen ja näin liikkumisen helpottumisen myötä matkanteko sai aivan uusia mittasuhteita aikaisempaan verrattuna. Myös elintason nousu teki mahdolliseksi sen, että ihmisten matkustaminen lisääntyi. Vuosi 1822 on jäänyt historiaan vuotena, jolloin Iso-Britanniasta kotoisin oleva Robert Smart ensimmäisen kerran myi lippuja laivoihin, jotka seilasivat Bristolin edustalla olevilla vesillä. Smartia paremmin kuitenkin yhä tänä päivänä tunnemme Thomas Cookin nimen, sillä Cookin 1800-luvulla perustaman matkatoimiston toiminta jatkuu edelleen. Toki yhtiön vaiheisiin on vuosien ja vuosikymmenten aikana mahtunut eri versioita sen nimestä ja useita eri omistajiakin, mutta perustajan nimi on pysynyt osana yhtiön nimeä läpi muuttuneiden vaiheidenkin. Kolmisenkymmentä vuotta Robert Smartin järjestämän ensimmäisen matkan jälkeen Thomas Cook oli nostanut matkailijamäärät aivan uusiin sfääreihin kuljettaen noin 165 000 ihmistä Lontoon maailmannäyttelyyn. Pian Cook laajensi toimintaansa myös Iso-Britannian ulkopuolelle. Cookin matkatoimisto tarjosi paketteja mannerten välisille matkoille, ja myös kiertomatkoista tuli hyvin suosittuja jo tuolloin. Todellisen sysäyksen matkustusbuumi sai, kun junien, autojen ja höyrylaivojen lisäksi lentoliikenne tuli osaksi pakettimatkoja vuonna 1950. Matkojen yleistyessä myös niiden hinnat laskivat, mikä yhdessä tulotason nousun kanssa toi matkat osaksi myös keskiluokan vapaa-ajan viettoa.

Suomalaisten ensimmäiset seuramatkat olivat vuonna 1949, jolloin Suomen Matkatoimisto järjesti ensimmäiset matkansa. Aluksi suomalaiset matkustivat etenkin linja-autolla, ja matkan pituus saattoi olla jopa kaksi tai kolmekin viikkoa. Matkailu ei nimittäin ollut arkipäiväinen asia, joten kun tien päälle lähti, kannatti siitä ottaa mahdollisimman paljon irti. Ryhmän kanssa matkustaminen oli erityisen sopiva vaihtoehto suomalaisille, sillä ryhmän tuki ja valmis ohjelma auttoivat, mikäli matkailija ei hallinnut vieraita kieliä. Lentokoneilla matkustaminen tuli osaksi suomalaista matkailua hieman myöhemmin kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa, mutta kuitenkin jo vuonna 1960 suomalaiset lensivät ilmojen halki – minnekäs muualle kuin tämänkin päivän suosikkimaihin Kreikkaan ja Espanjaan.

Kaupallisen matkailun ensimmäiset vaiheet kirjattiin historiankirjoihin jo parisensataa vuotta sitten. Tänä päivänä matkustus on suositumpaa kuin ikinä, ja useat suomalaiset tekevätkin yleensä vähintään yhden matkan vuoden aikana. TravelBird mahdollistaa sinulle unelmiesi matkan riippumatta siinä, mitä lomaltasi haluat. Lue alta yhteenveto joistakin matkatyypeistämme saadaksesi inspiraatiota seuraavaan matkaasi!

Aurinkomatkat. Aurinkomatkojen suosiota ei tarvitse luultavasti lainkaan perustella. Jokainen haluaa silloin tällöin huolettomia hetkiä pehmeällä hiekkarannalla tai tuulessa keinuvassa riippumatossa. Talvella on ihana paeta hetkeksi pakoon Suomen talven pimeyttä ja pakkasia. Ja rehellisyyden nimissä, toisinaan myös Suomen kesän kylmät kelit saavat matkailijan lähtemään lomalle aurinkoon. Kunnon annos auringosta saatua D-vitamiinia auttaa huomattavasti jaksamaan arjen keskellä! Kaupunkilomat ovat toinen ikisuosikki. Kaupunkilomalla matkailijan eteen aukeaa täysin uusi kulttuuri arkkitehtuuria myöten. Kaupunkilomat ovat omiaan vaikuttavien rakennusten ja kiehtovien museoiden tutkimiseen, herkullista ruokakulttuuria unohtamatta. Kiertomatkat puolestaan näyttävät matkailijalle maan parhaat palat. Saman kiertomatkan aikana voikin sekä loikoilla rannalla että kiertää kaupungissa, tai viettää aikaa muinaisissa museoissa ja moderneissa pilvenpiirtäjissä. Kiertomatkat voivat myös yhdistellä naapurimaiden parhaita paloja, tai joskus käsittää melkeinpä kokonaisen maanosan. Kylpylämatkat ovat täydellinen valinta silloin, kun haluat täydellistä rentoutumista. Kylpylässä voi nauttia saunan höyryistä, veden kannattavasta voimasta ja ihanista hoidoista ja hieronnoista. Kylpyläloma on myös romanttinen loma parhaimmillaan. Toiset ihmiset rentoutuvat parhaiten urheilemalla ja antamalla aktiivisen elämäntavan viedä huolet tiehensä. Erilaiset urheilumatkat, kuten golfmatkat ja pyöräilymatkat, sopivatkin aktiivisen asenteen omaaville. Myös talviurheilu lasketellen ja hiihtäen on monien mieleen.

Matkat eivät kuitenkaan kaikissa tapauksissa tarkoita vapaa-ajalla tehtävää irtautumista arjesta jossain muualla kuin kotimaisemissa. Matkat voivat yhtä hyvin tarkoittaa esimerkiksi työmatkaa, jolloin työntekijä matkustaa toiseen kaupunkiin tai jopa toiseen maahan lyhyelle reissulle. Ne voivat tarkoittaa myös kilpailumatkaa, jolloin urheilija tai vaikkapa laulaja lähtee tavoittelemaan menestystä omassa lajissaan. Matkat voivat niin ikään olla hengellisiä, sillä monissa uskonnoissa pyhiinvaellusmatkat tiettyyn aikaan vuodesta tai tiettyyn kohteeseen ovat yleisiä. Pyhiinvaelluksia pidetäänkin hyvin varhaisena matkailun muotona, jolloin vapaa-ajan tai muut matkat eivät olleet vielä yleistyneet. Siinä missä matkoja on hyvin monia erilaisia, niin niin on myöskin matkailijoita. Toiset haluavat suunnitella matkansa hyvissä ajoin etukäteen ja tehdä etukäteen listan niistä asioista, jotka matkan aikana tulee ainakin kokea. Toiset taas ovat spontaanimpia, ja lähtevät matkalle ajoittain hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Joillekin riittää lyhyt viikonlopun mittainen loma kotimaassa, jotkut haaveilevat kiertävänsä maailman ympäri vuoden mittaisella, elämää suuremmalla matkalla. Joillekin sopii matkustus yhdessä koko perheen tai suuren kaveriporukan kanssa, kun taas jotkut matkustajat lähtevät tien päälle mieluiten yksin. Tuolloin he saavat tutustua nähtävyyksiin juuri omassa tahdissaan ja tehdä juuri omiin aikatauluihinsa sopivat suunnitelmat.

Suomalaisten matkat ulkomaille
Suomalaiset matkustavat enemmän kuin koskaan.
Suomalaisten matkustusintoon vaikuttavat ensisijaisesti kotimaan säätilat. Tietenkin taloudella on oma vaikutuksensa kykyyn matkustaa. Kuitenkin viileinä kesinä matkoja tehdään huomattavasti enemmän kuin muina vuosina.

Matkustuksen on tutkittu olevan yksi niistä asioista, joihin suomalaiset käyttävät mieluiten rahaa. On melko tyypillistä, että arjen kuluissa säästetään, mutta loman vietosta ei haluta tinkiä. Lähitapiolan vuonna 2017 teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset 15–74-vuotiaat kuluttavat lomallaan eniten rahaa ruokaan. Matkailu kuitenkin on myös hyvin yleinen kohde, johon suomalaiset mielellään laittavat rahansa. Kyselyn mukaan kolmannes vastaajista suunnitteli suuntaavansa lomansa aikana ulkomaille. Suomalaisten matkustusinto kotimaan ulkopuolelle onkin ollut Tilastokeskuksen mukaan viime vuodet hienoisessa nousussa. Vuonna 2016 yöpymisen sisältäneiden ulkomaanmatkojen osalta ylivoimainen suosikki matkakohteena oli naapurimaa Viro. Seuraavana seurasi Espanja, johon monet suomalaiset asettuvat koko talveksikin asumaan. Kolmantena listalla puolestaan oli toinen naapurimaamme Ruotsi. Kaukokohteista kaikkein suosituin oli listan sijalla 10 komeileva Yhdysvallat, joka nosti yhdessä koko Amerikan mantereen kanssa suosiotaan edelliseen vuoteen verrattuna.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset naiset matkustivat ulkomaille vuonna 2016 hieman miehiä enemmän. Ikäryhmien matkustamista tarkastellessa voidaan huomata, että 55–64-vuotiaat matkustivat ulkomaille enemmän kuin muut ikäryhmät. Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Suomen asukkaat puolestaan olivat innokkaampia matkustajia kuin muualta päin Suomea tulevat. Suomalaisten ulkomaanmatkat kohdemaassa kestivät keskimäärin 6,6 yötä. Lyhytkestoisimpia matkat olivat ymmärrettävästi naapurimaa Virossa, jossa suomalaiset yöpyivät matkan aikana keskimäärin 2,6 yötä vuonna 2016. Kauiten suomalaiset viihtyivät matkoillaan Thaimaassa, jossa matkan kesto oli keskimäärin 19,3 yötä. Selkeästi yleisempää oli myös yöpyä matkan aikana vain yhdessä maassa sen sijaan, että yöpymisiä olisi ollut Suomi poislukien vähintään kahdessa maassa matkan aikana.

Tänään satun olemaan täällä - huomenna jossakin toisessa paikassa. Minä kuljen kulkemistani, ja kun löydän hauskan paikan, pystytän telttani ja soitan huuliharppua.

– Nuuskamuikkunen
Matkailu Suomessa
Suomessa viihtyvät niin oman maan kansalaiset kuin ulkomaalaisetkin.
Suomi kasvattaa suosiotaan matkailumaana vuosi vuodelta. Kotimaassa on paljon upeita kaupunkikohteita, kaunista luontoa ja mielenkiintoisia perinteitä. Matkan ei aina tarvitse suuntautua ulkomailla – kotimaassa on paljon nähtävää!

Vaikka suomalaiset usein haaveilevatkin matkoista etelän aurinkoon tai Euroopan suurien kaupunkikohteiden kaduille, on kotimaassakin paljon varteenotettavaa nähtävää. Kotimaan mainion tarjonnan ovat suomalaiset onneksi jo ymmärtäneetkin. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset nimittäin matkustavat kotimaan sisällä huomattavasti enemmän kuin mitä he matkustavat ulkomaan kohteisiin. Siinä missä suomalaiset vuonna 2016 tekivät noin 26 miljoonaa kotimaan matkaa vapaa-ajalla, oli ulkomaille suuntautuneiden vapaa-ajan matkojen määrä vain noin 8 miljoonaa. On siis sanomattakin selvää, että Suomen matkailutarjonta ei kalpene kansainvälisten kilpailijoidensa rinnalla. Onhan Suomen puhdas luonto kesän yöttömässä yössä uskomattoman kaunis, ja ovathan talven valkeat hanget kuin suoraan joulun ihmemaasta. Useiden kaupunkien sijainti vesistöjen lähellä luo niille aivan omanlaista tunnelmaa, ja torikulttuurista on mukava nauttia paikallisia herkkuja syöden. Kotimaan kiertely autolla pitää sinnikkäästi pintansa suomalaisten sydämissä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan karavaanimatkailu on Suomen suosituin kesämatkailun muoto. Kesäisin liikenteessä on kymmeniätuhansia matkailuautoja, jotka parkkeeraavat yöksi leirintäalueille kaupunkien välissä. Toisaalta ei kannata unohtaa Suomen saaristoa. Se on Euroopan laajin, ja purjeveneet horisontissa ovat kaunis näky kenen tahansa mielestä.

Myös ulkomaalaiset ovat entistä kiinnostuneempia Suomesta matkakohteena. Jo mainittu puhdas luonto on yksi Suomen suurimmista valttikorteista. Maa on harvaan asuttu, mikä on monelle ulkomailta Suomeen suuntaavalle uusi kokemus. Kaukainen, rauhallinen pohjoisen maa tuntuu suorastaan eksoottiselta. Suomi kiinnostaa ulkomaalaisia matkailumaana myös sen turvallisen maineen takia. World Economic Forumin vuonna 2017 teettämän tutkimuksen mukaan Suomi on kaikkein turvallisin matkailumaa maailmassa! Nykyaikoina turvallisuus on monen matkailijan mielessä, sillä monissa aikaisemmin turvallisissa maissa on esiintynyt aiempaa enemmän levottomuuksia. Toki syitä tulla Suomeen on muitakin. Kuten Helena Liikanen-Renger Helsingin Sanomien kolumnissaan kirjoittaa, Suomen säät voivat olla etenkin etelä-eurooppalaisille kuin unelmien täyttymys. Kuumimpaan aikaan etelän maiden helteet ovat tuskastuttavan kuumia, ja Suomen viileämpi ilmasto tarjoaa tervetulleen vaihtoehdon. Vaikka Suomi sijaitsee maantieteellisesti hieman kaukana monista maista, on pohjoisen eksotiikka kuitenkin riittävä syy matkan tekoon. Suomeen on myös miellyttävä saapua jo pelkän lentokenttäkokemuksen perusteella. Vuonna 2017 Helsinki-Vantaan lentokenttä nimittäin valittiin Travellinkin tutkimuksessa maailman parhaaksi! Helsinki-Vantaa erottui edukseen etenkin hyvän palvelun ja tarjonnan ansiosta. Helsinki-Vantaan lentokentällä onkin monia matkustamista helpottavia ratkaisuja, kuten lähes täysin sähköisesti toimivat tarkastuspisteet ja automaatit. Toki luksusta ja suomalaista kulttuuriakin on lentokentän seinien sisällä. Tiesitkö, että Helsinki-Vantaan lentokentällä on jopa suomalainen sauna? Helsinki-Vantaan sijainti on myös erinomainen Euroopan ja Aasian välissä, ja kentästä onkin kasvanut tärkeä lentoliikenteen solmukohta. Finavian mukaan vuonna 2016 Helsinki-Vantaalle saapui yli 17 miljoonaa matkustajaa, joissa suuri enemmistö oli ulkomaalaisia. Suomen rajojen ulkopuolelta Helsinki-Vantaalle lensi yli 14 miljoonaa matkustajaa. Suomi siis todella on nostamassa päätään ulkomaalaisten vierailijoiden keskuudessa elämyksellisenä matkakohteena. Visit Finlandin mukaan ulkomaalaisten matkailijoiden matkat Suomeen ovat kasvussa, ja vuonna 2016 maahan saapuikin 2 % enemmän ulkomaalaisia matkustajia kuin edellisenä vuonna. Suurimmat matkustajamäärät tulivat naapurimaista Venäjältä, Virosta ja Ruotsista.

Tulevaisuuden trendit matkailualalla
Maailma muuttuu, ja niin muuttuu matkailukin.
Yhtenä maailman suurimmista aloista matkailu muuttaa väistämättä muotoaan uusimpien trendien ja ihmisten kiinnostuksenkohteiden muuttumisen myötä. Siinä missä ennen toivottiin rantalomaa, saatetaan nykyään haluta mahdollisimman aktiivista toimintaa.

Teknologian vaikutus lähes jokaiseen toimialaan nykyään on kiistaton. Myös matkailuun se on tullut jäädäkseen, ja etenkin matkustajien elämä tien päällä on helpottunut merkittävästi. Esimerkiksi roaming-maksujen poiston jälkeen EU:n kansalaisten on entistä helpompi surffailla edullisesti netissä kotimaan lisäksi Euroopan unionin rajojen sisällä. Matkalla ei toki ole tarkoitus istua kännykkä kädessä, mutta elämää helpottaa huomattavasti, kun esimerkiksi reitin nähtävyydeltä hotellille voi tarkistaa puhelimella. Nykyisin on myös lukuisia karttasovelluksia, joissa reitin etsiminen onnistuu ilman nettiyhteyttä, kunhan kartta on vain ladattu puhelimeen etukäteen. TripAdvisorin kaltaisista sovelluksista voi etsiä vaikkapa ravintolasuosituksia ja lukea, mitä muilla matkailijoilla on kohteesta sanottavanaan. Toiset sovellukset taas näyttävät, mitkä näistä ravintoloista sijaitsevat lähellä sen hetkistä olinpaikkaasi. Puhelimiin on saatavilla myös lukuisia sanakirjasovelluksia, jotka helpottavat kommunikointia paikallisten kanssa vieraalla kielellä. Niin ikään seuraavan päivän sään voi tarkistaa helposti puhelimelta. Joihinkin matkustamista helpottaviin sovelluksiin voi puolestaan tallentaa kaikki matkaan liittyvät asiakirjat ja tiedostot, jolloin ne ovat kaikki kätevästi samassa paikassa. Toki teknologia mahdollistaa paljon muutakin kuin vain hyödyllisiä sovelluksia. Ota matkalle mukaan esimerkiksi ladattava varavirtalähde, eikä sinun enää tarvitse huolehtia akun loppumisesta kun ikuistat matkasi puhelimen kameralla.

Matkailu tarjoaa reissuun lähtevälle todellisen irtioton arjesta ja parhaassa tapauksessa vaikuttaa oloon ja edesauttaa ihmisen hyvinvointia jopa pitkällä aikavälillä. Matkailulla on kuitenkin väistämättä myös valtava vaikutus paikallisiin asukkaisiin ja heidän elinympäristöönsä. Matkailu tuo paikallisille töitä ja vaikuttaa näin myös heidän elintasoonsa. Kasvavalla matkailulla ei kuitenkaan aina koeta olevan pelkästään positiivisia vaikutuksia. Jotkin kaupungit kokevat turisteja olevan jo liikaa, ja liikaturismista onkin tullut käsite niin mediassa kuin alan julkaisuissakin. Monet suosikkikaupungit ovat ryhtyneet jo toimiin hillitäkseen turistien virtaa. Esimerkiksi Barcelonaan ei saa enää avata uusia hotelleja, ja Amsterdamissa on kiellettyä vuokrata AirBnB-asuntoa yli neljälle hengelle yhdellä kerralla. Ilmiön myötä kestävä turismi on yksi suurimmista tulevaisuuden trendeistä. Matkailualan yrittäjät kiinnittävät entistä enemmän huomiota toimintansa vastuullisuuteen, ja myös matkailijat ovat entistä tietoisempia matkailun vaikutuksista ympäröiville yhteisöille. Tästä syystä he kasvavassa määrin vaativatkin matkanjärjestäjältä kestäviä valintoja ja ratkaisuja, joihin kuuluvat muun muassa matkakohteen kulttuurin vaaliminen, ympäristönsuojelu ja paikallisten työllistäminen. Nykyään matka-alalla toimivien tahojen on mahdollista ansaita erilaisia sertifikaatteja, jotka kriteerien täytyttyä kertovat toimijan ponnisteluista esimerkiksi ympäristön tai kestävän turismin hyväksi.

Ruokamatkailu on myös kasvava tulevaisuuden trendi. Sen sijaan, että matkailija nauttisi vain perinteisen pizzan tai pastan lähimmässä ravintolassa, on nyt suosittua nähdä vaivaa unohtumattoman makuelämyksen saamiseksi. Liekö kyseessä erilaisten kokkikilpailujen suosio television puolella, mutta yhä useammat ovat nykyään tietoisia ja samalla myös vaativampia ruoan suhteen. Ruoan perässä ollaan jopa valmiita matkustamaan, ja tämän ansiosta ruokamatkailu onkin yksi suurimmista tulevaisuuden matkailutrendeistä. Lähiruokaa kunnioitetaan, ja paikalliset, aidot maut ovat monen toivelistalla. Maailmalla onkin herätty jälleen kunnioittamaan paikallisia ruokaperinteitä, minkä ansiosta pahimmilta turistialueilta tutut pikaruokaravintolat ovat saaneet kilpailijakseen aitoja paikallisia herkkuja tarjoavat putiikit. Ruokamatkailun trendikäs nouseminen on erityisen iloinen asia Suomen kannalta, sillä suomalainen ruoka on juuri sellaista, mitä maailmalla tällä hetkellä arvostetaan – paikallista ja puhdasta. Matkailijoita kiinnostavat myös tarinat ruoan takana. Ruokamatkailu ei kuitenkaan aina tarkoita huiman kalliissa Michelin-tähden ravintolassa syömistä. Toki se voi olla sitäkin, mutta ruokamatkailun anti voi olla myös kotiruokaa ilman turhaa konstailua. Ruoka tuo ilahduttavasti yhteen ystävät, perheen ja joskus myös tuntemattomat.