ic_check_circle_black_24px copy 10
tarjousta
Valitse lähtöpäivä
4 tarjousta

Suosittuja matkatarjouksia

Katso kaikki

Liettuan keltaviherpunainen lippu symboloi aurinkoa, metsiä sekä rohkeutta. Lähde maahan ja ihastu aurinkoisiin maisemiin sekä tiheisiin metsiin.

Liettua ei ole kovin suuri maa: sen väkiluku on noin puolet Suomen väkiluvusta ja pinta-alaltaan se vastaa viidesosaa Suomesta. Matkailija ei välttämättä tule ajatelleeksi, että aikoinaan liettualaiset olivat Euroopan suurin kansa. Maassa on jäljellä enää harvoja muistoja tästä ajasta, sillä monet niistä ovat jääneet Venäjän, Puolan sekä Moldovan puolelle. Liettuassa pääsee katsomaan Kernavėn kylää, joka on merkittävä arkeologinen nähtävyys. Kernavėn kukoistuskausi sijoittui 1200–1300-luvuille, jolloin se toimi Liettuan suuriruhtinaskunnan pääkaupunkina. Sata vuotta myöhemmin Trakaista tuli suuriruhtinaskunnan poliittinen ja hallinnollinen keskus. Trakaihin rakennettiin linna, joka on restauroitu siihen kuntoon, että siitä näkyy alkuaikojen loistoa. Vilnasta 100 kilometriä luoteeseen löytyy myös 1100-luvulta peräisin oleva Kaunasin linna.

Liettuan ihastuttava pääkaupunki, Vilna, on pieni, mutta mukava paikka, jonka vanhin osa kuuluu UNESCOn suojelukohteisiin. Kaupungissa pääsee näkemään monenlaisia arkkitehtuurityylejä, kuten gotiikkaa, renessanssia, barokkia sekä uusklassismia. Vilnassa on mukavaa tutkiskella kapeita katuja ja sympaattisia aukioita sekä rentoutua nautiskellen kahvia Pilies-kadun lukuisissa kahviloissa. Kaupungin pääkadulla, Gedimino prospektasilla, voi tutustua hallinnollisiin rakennuksiin, teattereihin sekä moniin kauppoihin ja ravintoloihin. Vilnan läpi kulkevan Neris-joen toisella puolella sijaitsee vanha Žvėrynas-kylä, josta löytyy karaiittien synagoga sekä upeita kirkkoja. Kylän nimi tarkoittaa eläintarhaa, mikä viittaa alueen menneisyyteen. Aikoinaan Žvėrynas kuului Radvilan aatelissuvulle, joka piti alueella eläimiä metsästystä varten. Muita historiallisia kohteita ovat Gediminasin torni, Vilnan vanhankaupungin Katedraaliaukio, kuninkaallinen palatsi, presidentinlinna sekä monet museot ja muut muistomerkit.

Liettuasta voi helposti lähteä meriretkelle, sillä maalla on 90 kilometriä rantaviivaa Itämerellä. Palanga on yksi maan suosituimmista rantakohteista, ja sieltä löytyy upeita rantoja sekä kauniita hiekkadyynejä. Männyillä peitetyillä hiekkadyyneillä voi vaeltaa myös lähes 100 kilometriä pitkällä Kuurinkyntään niemimaalla, jonka eteläinen osa kuuluu Venäjän Kaliningradin alueeseen. Kuurinhaffin Itämerestä erottava Kuurinkynnäs kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Niemimaan lähin suuri kaupunki on Klaipėda, joka osittain levittäytyy Kuurinkyntäälle. Kaupungista löytyy maan ainoa Itämeren satama, joka on myös yksi Baltian maiden suurimmista satamista. Kuurinkyntään niemimaallakin voi yöpyä, sillä sieltä löytyy neljä entistä kalastajakylää. Juodkrantėn kylä on kuuluisa Noitien mäestään, jossa voi ihailla mielenkiintoisia maan legendoja ja taruja kuvaavia puuveistoksia. Kylä on myös suosittu kylpyläkeskus. Venäjän aluetta lähimpänä oleva Nidan kylä on tunnettu rannoistaan, muinaisesta etnografisesta hautausmaastaan sekä lähiseutunsa korkeista dyyneistä.

Liettuan kansallislintu on kattohaikara, ja maasta löytyykin yli 25 000 lajin edustajaa.

Liettualaiset kuvaavat maataan runollisin ilmaisuin. Perinteiset runot sekä laulut kuvaavat maan ihastuttavia kukkuloita, valtavia laaksoja, mutkittelevia jokia sekä aurinkoisia niittyjä, joissa lentelee perhosia sekä kauniisti visertäviä lintuja. Nämä sanalliset taideteokset kuvaavat maisemia, jotka tekevät liettualaiset onnelliseksi. Luonnossa kerätään voimia ja paetaan modernin elämän hektisyyttä. Voimia voi kerätä monilukuisissa kansallispuistoissa, kaupunkien suurissa puistoissa ja puutarhoissa sekä tutustuen historiallisiin pakanakohteisiin. Liettua oli Euroopan viimeisin kristinuskoon kääntynyt maa. Maassa harjoitettiin pakanallisia uskontoja vielä 1400-luvun alkuun saakka.

Liettualla on paljon tarjottavaa luonnon ihailijoille. Tiheät metsät, kukkulat, kauniit siniset järvet sekä joet hurmaavat matkailijat. Maan suosituin luontokohde on idässä sijaitseva Aukštaitijan kansallispuisto, jossa on upeita luonto- ja kulttuurinähtävyyksiä. Kansallispuiston metsissä asustaa hirviä, poroja sekä villisikoja. Jotkin männyt ovat jopa 200 vuotta vanhoja. Näistä metsistä ovat löytäneet suojansa monet uhanalaiset linnut sekä kasvit. Puistoon mahtuu yli 120 järveä. Linnuntietä 10 kilometriä lounaaseen sijaitsee Labanorasin puisto, josta löytyy harvinaisia kasveja ja lintuja, kuten mustahaikaroita, metsoja sekä kotkia. Labanorasissa on järviä, soita, useita jokia sekä virtoja, joilla voi kulkea kanootilla. Matkailijoiden suosiossa on myös kosteikkoalue, jossa Niemen-joki laskee Kuurinhaffiin. Kosteikossa voi bongata useita lintulajeja.

Liettuan kieltä pidetään yhtenä arkaaisimmista elävistä indoeurooppalaisista kielistä, ja siitä löytyykin yhteisiä piirteitä jopa sanskritin ja muinaisen kreikan kanssa. Ihastu muinaisen kieleen!

Liettuan laulu- ja tanssifestivaali Dainų šventė on maan suurin perinteisen musiikin festivaali, jota on järjestetty Liettuassa vuodesta 1924. Noin viikon kestävä festivaali järjestetään joka neljäs vuosi.

Kaziuko mugė eli Pyhän Kasimirin markkinat on maan suurin kansantaide ja -käsityötapahtuma, joka pidetään Vilnan keskustan sekä vanhankaupungin kaduilla ennen maaliskuun alkua Pyhän Kasimirin päivänä. Pyhimystä pidetään Liettuan sekä Puolan suojeluspyhimyksenä. Markkinoiden aikana kuullaan myös musiikkia ja nähdään mielenkiintoisia tansseja.

Pääsiäispaastoa edeltävällä viikolla kaikkialla maassa vietetään Užgavėnės-juhlaa eli suomalaisittain laskiaista. Suurimmat juhlamenot pidetään Rumšiškėsin ulkoilmamuseossa Kaunasin kaupungissa. Juhlan aikana karkotetaan talvi ja toivotetaan kevät tervetulleeksi. Karnevaalia muistuttavan juhlan aikana kuluu paljon pannukakkuja.

Kaakkois-Liettuassa sijaitsevassa Kernavėssa pidetään kolmipäiväisiä Elävän arkeologian päiviä, jotka muistuttavat keskiaikamarkkinoita. Vierailijat voivat muun muassa kokeilla piikiven lohkaisemista, rahan painamista sekä jousiammuntaa. On kiehtovaa kuunnella arkaaista musiikkia ja maistella perinteisiä liettualaisia ruokia. UNESCOn maailmanperintöluetteloon kuuluvissa maisemissa järjestettävä tapahtuma pidetään kuningas Mindaugasin kruunajaispäivän aikoihin heinäkuun alussa.

Varniain kaupungissa pidettävä blues- ja rock-festivaali Bliuzo naktys järjestetään Lūkstas-järven rannalla. Festivaali on yksi Liettuan kuuluisimmista ja suosituimmista musiikkitapahtumista. Mėnuo Juodaragis -musiikkifestivaalilla taas kuullaan post-folk-, neo-folk- ja uuspakanamusiikkia sekä muita valtavirrasta poikkeavia musiikkigenrejä. Kolmipäiväinen festivaali pidetään aina kuvankauniissa maisemissa. Mystinen musiikki vie kuulijansa ajattomaan ulottuvuuteen.

Liettualaiseen ateriaan kuuluu yleensä liha, perunat, vihannekset sekä juustoinen tai kermainen kastike.

Liettualaisessa ruokakulttuurissa käytetään maan viileässä ja pohjoisessa ilmastossa tuotettavia raaka-aineita: ohraa, perunoita, vihanneksia, marjoja sekä sieniä. Lisäksi Liettuassa kulutetaan runsaasti maitotuotteita. Paikallinen ruokakulttuuri on saanut vaikutteita Pohjois-Euroopan sekä muiden Baltian maiden lisäksi Puolasta, Ukrainasta, Unkarista ja Saksasta.

Saksalta Liettua on perinyt intohimon perunoihin sekä sianlihaan. Mistä muualta voi löytää tuhdin ja kermaisen kugelis-perunapaistoksen tai vėdarain, perunalla täytetyn suolen? Liettualainen, puolalainen sekä aškenasijuutalainen ruokakulttuuri nivoutuu yhteen, joten näistä eri kulttuureista voi löytää samanlaisia ruokia, jotka esiintyvät eri nimillä. Näin esimerkiksi liettualaiset koldūnai-nyytit tunnetaan Puolassa pierogi-nimellä ja juutalaisten keskuudessa kreplachina. Liettualaiset spurgos-munkit sekä blynai-letut ovat yleisiä myös Liettuan naapurimaissa. Liettuassa suositut lampaan lihaa ja sipulia sisältävät kibinai-piiraat sekä lörtsyjä muistuttavat čeburekai-piiraat ovat peräisin pienestä karaiimiyhteisöstä, joka on Krimin niemimaalta kotoisin oleva itäeurooppalainen etninen ryhmä. Vielä yhtenä herkullisena perintönä voidaan pitää Napoleon-kakkua, joka saapui Liettuaan 1800-luvulla.

Liettuassa juodaan olutta, ja paljon. Suosituimmat ja tunnetuimmat merkit ovat Švyturys, Kalnapilis, Utenos, Horn ja Gubernija, mutta maasta löytyy yli 50 eri olutmerkkiä. Liettualainen olut vetää vertoja niin saksalaiselle kuin myös tšekkiläiselle oluelle. Oluen lisäksi Liettuassa nautitaan degtinė-vodkaa, mutta ei niin paljon kuin väitetään. Maan eri alueilla tehdään omalaatuista vodkaa, joista Dzūkijan alueen Samane on kuuluisin. Vodkan lisäksi Liettuassa valmistetaan midus-hunajaviinaa.