ic_check_circle_black_24px copy 10
tarjousta
Valitse lähtöpäivä
3 tarjousta

Suosittuja matkatarjouksia

Muita matkavaihtoehtoja

Vesi on tärkein elementti maapallolla. Me ihmiset koostumme lähes 70 % vedestä. Ei siis ole ihme, että pidämme myös vedessä olemisesta.

Uiminen luonnossa voi olla ihanaa, mutta se on erilaista kuin kylpylässä oleskelu. Monissa kulttuureissa kylpeminen on vanhanaikainen tapa seurustella ja puhdistautua. Euroopassa roomalaiset viettivät paljon aikaa kylpylöissä, jotka olivat heille rentoutumiskeskuksia. Myöhemmin perustettiin valmiita päiväohjelmia sisältäviä kylpylöitä, ja tällä hetkellä kylpylöissä on hyvin laaja valikoima erilaisia hoitomuotoja, joista voit takuulla löytää itselleen sopivan hemmottelun. Yhteistä meidän ja muinaisten roomalaisten ajoille on se, että kylpylässä ollaan läsnä juuri siinä hetkessä luonnonelementtien keskuudessa. Kännykkä ja muut ylimääräiset virikkeet jäävät allasalueiden ulkopuolelle ja voi ikään kuin pysähtyä ja antaa kaikkien kiireiden unohtua sinä hetkenä. Ystävien läsnäolo kruunaa kokemuksen ja tekee kylpyläkäynnistä erityisen.

Jokainen ansaitsee hemmotteluhoitoja ja omaa aikaa. Ammattitaitoiset hierojat osaavat kuunnella kehoasi ja auttavat päästämään irti kaikista mieltä vaivaavista asioista. Kylpyläloma takuulla tuntuu hauskalta ja rentouttavalta, vaikka ei tuntuisi siltä, että väsyttää tai kaipaa irtiottoa arjesta. Nykyaikainen elämämme on aina niin hektistä, että omasta itsestään välittämistä ei voi olla liikaa. Vesihierontalaitteet, porealtaat sekä kylmän ilman ja lämpimän veden välinen kontrasti antavat kokemuksia, joita ei saa muualla kuin kylpylähoidoissa. Kylpylöissä voi myös kokeilla ihonhoitoja luonnollisista ainesosista erikseen käsille, jaloille, kasvoille ja miksei koko keholle.

Kokeilemalla erilaisia hoitoja tutustut kehoosi ja itseesi. Kylpylöissä tarjolla olevat jooga- ja muut kehon hallintaan liittyvät harjoituskurssit täydentävät kylpyläloman. Ponnistuksen jälkeen kehoon leviää kokonaisvaltainen rentoutuminen, joka ei aina onnistu arjessa. Tartu mahdollisuuteen oppia hyvinvointia kehittävät työkalut, joita voit käyttää myös loman jälkeen. Useissa kulttuureissa kylpemiseen liitetään rituaalinen puhdistautuminen, missä piilee viisauden siemen, sillä jos jo pelkästään suihkun jälkeen tuntuu hyvältä, niin kuinka paljon enemmän hyvää oloa voi saada kylpylässä olemisesta?

Kylpemistä ja nautiskelua Baltiassa

Baltiaan voit lähteä vaikka heti ensi viikonloppuna.

Baltian maiden kumpuilevat alangot sekä lukuisat järvet kutsuvat rauhoittuman ja vapautumaan veden ääressä. Viro, Latvia ja Liettua reunustavat Itämerta, ja vesielementti on läsnä myös Baltian alueen sisämaassa.

Virossa on 1500 järveä sekä useita jokia, joista kuuluisimmat ja suurimmat ovat Emajoki sekä Narvajoki. Viron suurin ja samalla Euroopan neljänneksi suurin järvi, Venäjän ja Viron rajalla sijaitseva Peipsijärvi, on jopa 3 555 neliökilometrin kokoinen! Peipsijärvi, jonka vesillä ovat aikoinaan kulkeneet viikinkien kauppareitit, on Pohjois-Euroopan tuottavin kalajärvi, josta kalastajat saalistavat vuosittain noin 10 000 tonnia kalaa. Liettuaan mahtuu lähes 3000 järveä, joista suurin on jääkauden aikana muodostunut 45 neliökilometrille levittäytyvä Druksiai-järvi, joka ylettyy myös Valko-Venäjän alueelle. Järvi on tärkeä biodiversiteetin kehto Latviassa, sillä onhan Drukisiain ympäristössä havaittu jopa 140 lintulajia. Latviasta taas löytyy yli 2 200 järveä sekä lukuisia suuria jokia, joista Valko-Venäjälle ulottuva Väinäjoki on Latvian tärkein ja pisin joki. Väinäjoki, eli latvialaisittain sanottuna Daugava, on huimat 1 020 kilometriä pitkä ja se saa alkunsa Venäjän Tveristä, joka sijaitsee Moskovan ja Pietarin puolivälissä. Venäjältä Daugava jatkaa matkaansa Valko-Venäjän kautta Latviaan, jossa joki kulkee läpi Riian ja lopulta laskeutuu Itämeren Riianlahteen. Väinäjoen osuus Latviassa on 352 kilometriä pitkä.

Nämä kaikki Viron, Latvian ja Liettuan vesistöt viestivät siitä, että vesi on elementtinä läsnä kaikkialla Baltiassa. Tämän vuoksi ei ole yllätys, että näistä maista löytyy lukuisia kylpylöitä, joissa voi nauttia niin veden solinasta kuin myös muista rentouttavista hetkistä. Kylpyläloma onkin erittäin suosittu lomamuoto sekä suomalaisten että muiden eurooppalaisten keskuudessa. Kylpylöitä löytyy jokaisen makuun, haluaa sitä ylellisyyttä tai yksinkertaisempaa irtiottoa arjesta, ja kaikille löytyy ansaittua kokonaisvaltaista hoitoa ja virkistäytymistä.

Kylpyläloma käsitteenä on ollut läsnä Baltian maissa jo 1800-luvulta saakka. Viron alueella mutahoidon terveydelliset vaikutukset havaittiin 1820-luvulla, mikä johti kylpylöiden syntymiseen. Latvian rikkilähteiden suotuisat vaikutukset terveyteen todettiin jo 1700-luvun lopussa, mikä johti kylpyaltaiden ja myöhemmin 1838-luvulla Jurmalan ensimmäisen kylpylähotellin rakentamiseen Jurmalan Kemeriin. Liettuan kylpyläkulttuuri sai alkunsa samoihin aikoihin, kun vuonna 1837 Venäjän tsaari Nikolai I määräsi rakennettavaksi Liettuan Druskininkaihin lukusia hoitolaitoksia ja hotelleja. Druskininkain mineraalivedet oli tosin jo 1800-luvun lopussa huomannut Puolan sen aikainen kuningas, joka julisti kaupungin terveyslomakohteeksi. Kylpyläloma missä tahansa Baltian maassa tarjoaa luonnonmukaisia mineraali- ja mutahoitoja.

Hurmaava Budapest

Kylmästä lämpimään historiallisessa ympäristössä!

Budapestiä kutsutaan toisinaan Itä-Euroopan Pariisiksi, mutta Pariisista ei löydä ainutlaatuisia kuumia lähteitä, joista voi nauttia lukuisissa kylpylöissä ympäri Unkarin pääkaupunkia.

Budapestin kuumat lähteet olivat kuuluisia jo satoja vuosia sitten. Jopa niin kuuluisia, että kylpylöistään tunnetut muinaiset roomalaiset valloittivat jo ennen ajanlaskumme alkua Tonavan länsialueen, missä he pystyivät hyödyntämään kuumien lähteiden esiintymiä virkistystarkoituksiinsa. Tästä alkoi Budapestin kylpyläkulttuurin historia ja samalla Budapestin kaupungin kirjoitettu historia. Kylpylöiden lisäksi roomalaiset jättivät jälkeensä hyvin rakennettuja teitä, joita paikalliset pääsivät käyttämään roomalaisten lähdettyä alueelta eli 400-luvun alun jälkeen. Tänä päivänä budapestiläinen kylpyläloma täydentyy katukuvassa olevilla roomalaisten rakentamilla kylpylöiden raunioilla.

Budapestissä näkyy monen kulttuurin sekoitus, sillä kaupunki on saanut vaikutteita jokaiselta valloittajakansaltaan eli roomalaisilta, mongoleilta ja turkkilaisilta. Turkkilaisvallan aikana, eli 1541-1686, rakennettiin uusia kylpylöitä, joista esimerkiksi Királyn kylpylä on edelleen käytössä. Királyn kylpylä on peräisin 1500-luvulta ja se säilyi alkuperäisessä ulkonäössään yli 500 vuotta, mutta tuhoutui toisen maailmansodan aikana, minkä jälkeen se kunnostettiin vuonna 1950.

Modernin kylpyläkaupungin maineensa Budapest sai 1920-luvulla ja vuonna 1934 maine virallisestiin. Kylpyläkaupungin lisänimen Budapestille antoi kaupungissa ensimmäistä kertaa kokoontunut Kansainvälinen kylpylähoitojen yhdistys, joka perustettiin samana vuonna Gellértin terveyskylpylään. Gellértin kylpylä on Budapestin arvostetuimpia kylpylöitä ja se on avattu vuonna 1918. Budapestin toinen kuuluisa kylpyläkohde on Széchenyin kylpylä, joka on Budapestin suurin. Kylpyläloma Széchenyinissa onnistuu tuottamaan iloa ympäri vuoden, sillä kylpylässä on sekä lämpimiä ulkoaltaita että virkistäviä sisäaltaita.

Kylpyläloma Suomessa

Kylpylässä voit kokea kaikkea saunasta hemmotteluhoitoihin.

Huolimatta saunan ylivoimaisuudesta suomalaisesta kuttuurissa, on kylpylöilläkin tilaa suomalaisten sydämissä. Tiesitkö, että kylpylöiden kukoistusaika alkoi Suomessa jo 1830-luvulla?

Suomalainen kylpyläkulttuuri on perinteisesti tarkoittanut saunomista, jonka aikana puhdistuu sekä keho että mieli. Suomessa kylpeminen sai lisämerkityksiä 1800-luvun alussa, jolloin maahan rantautui eurooppalainen kylpyläkulttuuri. Kuten muuallakin Euroopassa, usein kylpylät perustettiin lähteiden viereen, sillä maan uumenista kumpuavilla luonnonvesillä uskottiin olevan parantavia vaikutuksia. Kylpylät olivat niin kuuluisia, että niihin matkattiin jopa Pietarista ja Moskovasta saakka. Tällä hetkellä Suomesta löytyy lähes 20 kylpylää, joista monet ovat rakkaita ajanviettokohteita monelle suomalaiselle. Kylpyläloma Suomessa on edelleen tuttu venäläisillekin matkailijoille, sillä suomalaiset kylpylät kestitsevät ilomielin rajanaapureita, jotka kulkevat pitkiäkin matkoja saadakseen haaveilemansa kylpyläloman ja päästäkseen suomalaiseen saunaan, jonka suosio on pysynyt vakaana läpi vuosien. Suomalaisten makuun sopiva kylpyläloma ei tarjoa pelkästään rentoutumista, vaan myös toiminnallista ajanvietettä, mikä onkin yhteistä nykyajan ja 1800-luvun kylpyläkulttuurille. Monipuolisuutensa vuoksi kylpyläloma Suomessa on täydellinen lomamuoto ystäväporukoille, pariskunnille, perheille ja kaikille muille.