Valitse lähtöpäivä
13 tarjousta

Parhaimmat tarjouksemme, matkailijalta matkailijalle

Etsi lisää

Lento Kreikkaan ei vie maapallon toiselle puolelle, mutta se vie matkailijan toiseen maailmaan.

Eurooppalaisen sivilisaatiomme kehto, Kreikka, kätkee sisäänsä paljon myyttisiä tarinoita. Näissä tarinoissa Kreikan saarilla on olennainen rooli. Esimerkiksi Kreetalla on erittäin merkittävä asema kreikkalaisessa mytologiassa, sillä Zeuksen kerrotaan kasvaneen saarella sijaitsevassa Díktin luolassa.

Eri laskelmien mukaan Kreikalla on yhteensä 1200–6000 saarta riippuen siitä, minkä kokoiset saaret lasketaan mukaan. Asumattomia saaria löytyy eri tietojen mukaan 166–227. Suurin saari on Egeanmeren eteläreunalla sijaitseva Kreeta, jonka pinta-ala käsittää noin 8300 neliökilometriä. Toiseksi suurin on Kreetaa noin puolet pienempi Evia, jonka erottaa Manner-Kreikasta vain 60 metriä leveä Euriposin salmi. Kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat saaret ovat Lesbos ja Ródos. Loput saarista ovat noin kolmanneksen pienempiä kuin noin 1400 neliökilometriä suuri Ródos tai jopa pienempiä.

Saaria tutkiessa takuulla tulee nälkä! Kreikan saaret antavatkin mahdollisuuden nauttia mitä herkullisimmista välimerellisistä aterioista. Kala on olennainen elementti monen kreikkalaisen ruokavaliossa, ja mistä saisikaan tuoreempaa kalaa kuin saarilta. Lukuisissa satamissa voi seurata kalastajien työskentelyä. Vieraanvaraiset kreikkalaiset ovat ylpeitä ruokakulttuuristaan ja heille on itsestäänselvyys pitää kaikki vieraat kylläisinä. Kalan lisäksi perusaineksia ovat feta ja oliiviöljy, joita nautitaan paikallisten vihannesten kera. Lisäksi saarilla kannattaa maistaa herkullisia riisillä sekä juustolla täytettyjä paprikoita, joita tarjotaan sitruunan sekä mintun kera.

Saarilla voi unohtua vaeltamaan luontoon pitkäksikin ajaksi. Sininen taivas sulautuu siniseen mereen ja kirkkaana hohtava aurinko vain jatkaa loistamistaan – päivien ei tahtoisi päättyvän koskaan. Saarilta löytyvät lukuisat muinaisrauniot saavat matkailijan ajattelemaan menneitä aikoja sekä saarten muinaiskreikkalaisia myytteineen. Kiehtovat saaret inspiroivat niin kirjoittamaan kiinnostavia tarinoita kuin myös liikkumaan. Kukapa ei haluaisi kulkea bysanttilaisaikaisilla poluilla, vaeltaa vehmaissa metsissä tai vaikkapa katsella merikilpikonnia ja delfiinejä. Kreikan saaret on myös loistava paikka surffailuun, sukeltamiseen sekä vuoristokiipeilyyn.

Myyttinen Kreeta
Kreikan saaret hurmaavat satumaisuudellaan.
Jos Kreeta ei ole vielä tuttu, niin laita se listalle jo tänään! Lämpimät merivedet, upeat vuoristot sekä henkeäsalpaavat rotkot hurmaavat matkailijan kuin matkailijan.

Kreeta on sekä Kreikan suurin että Välimeren viidenneksi suurin saari. 250 neliökilometrille levittäytyvälle Kreetalle mahtuu monta ihastuttavaa kaupunkia, kylää sekä rantaa. Saarella asuu yli 600 000 ihmistä, mutta siellä matkatessa ei tule oloa, että ei olisi tarpeeksi tilaa hengittää. Paikalliset ovat ystävällisiä sekä ylpeitä omasta kulttuuristaan. Kreetan saari onkin yksi Euroopan tärkeimmistä kulttuurikehdoista, sillä juuri sinne muodostui maanosamme ensimmäinen merkittävä korkeakulttuuri. Saaren alkuaikoina, 2600–1400 eaa., Kreetalla kukoisti minolainen kulttuuri, jonka yksi tunnetuimmista symboleista on härkä suurine sarvineen. Kreikan myyteistä tuttu puoliksi härkä, puoliksi ihminen Minotaurus tuleekin Kreetalta. Saarella kannattaakin vierailla pronssikautisessa Knossoksen palatsissa, jonka labyrintissä Minotauroksen huhutaan aikoinaan asuneen.

Kreetan saarella voi nauttia niin hiekkarannoista ja vilkkaista kaupungeista kuin myös jyrkistä vuorista sekä niissä sijaitsevista rauhallisista kylistä. Kreetan läpi matkatessa voi nähdä sekä roomalaisten että turkkilaisten kädenjälkiä arkkitehtuurissa, oli kyse sitten akvedukteista tai asuintaloista.

Kaikki virtaa, mikään ei ole pysyvää.

– Herakleitos
Energinen Ródos
Kreikan saaret tarjoavat matkailijalle paratiisin.
Lähde Ródokselle ja tutki paikkoja, joissa aikoinaan komeili yksi maailman seitsemästä ihmeestä, Ródoksen kolossi.

Aurinkoinen Ródos on mielenkiintoinen lomakohde upeine rantoineen, arkeologisine kaivauksineen sekä keskiaikaisine kaupunkeineen. Ródoksella paistaa aurinko yli 300 päivää vuodessa, mikä viehättääkin monia matkailijoita ympäri maailmaa. Ródoksen historia ulottuu pronssikaudelle, 2500 eaa. Vuosisatojen ajan saari on ollut monien kansojen valloituksen kohteena, mikä näkyykin saaren arkkitehtuurissa sekä nähtävyyksissä. 1900-luvulla, ennen Kreikkaan liittymistä, Ródos kuului muun muassa Italialle ja Saksalle. Saari oli tärkeä kauppapaikka etenkin hellenistisen kulttuurin kukoistuksen aikana, jolloin saaren asukasluku oli jopa kolminkertainen nykyiseen asutukseen verrattuna. Ródoksesta tuli myös tärkeä kristinuskon keskus uskonnon alkuaikoina. Ródoksen lämpimästä tunnelmasta voi nauttia vielä pitkään koto-Suomessakin, kun tuo kotiin tuliaisiksi paikallista oliiviöljyä, viiniä sekä saarella tehtyä keramiikkaa.

Satumaiset Santoríni ja Mýkonos
Kreikan saaret vievät matkailijan toiseen maailmaan.
Sulje silmät ja nauti lämmöstä, aaltojen huminasta sekä ihmisvilinästä.

Santoríni, Mýkonos ja Páros kuuluvat Kykladien saariryhmään, joka koostuu yli 200 saaresta. Pinta-alaltaan suurimmat saaret ovat Náxos, Ándros ja Páros, mutta väkiluvultaan suurimmat saaret ovat Sýros sekä Thíra. Matkailijoiden keskuudessa suosituimpia saaria ovat kuitenkin Páros, Santorínin saariryhmä ja Mýkonos. Nämä saaret erottuvat muista Kreikan saarista esimerkiksi arkkitehtuurillaan, jolle on ominaista valkoisiksi kalkitut talot, sinikupoliset kirkot sekä tuulimyllyt.

Kykladien saaret ovat vuoristoisia sekä tuliperäisiä, kuitenkin koko Kreikassa on yksi ja ainoa toimiva tulivuori, joka löytyy Santorínin saariryhmästä. Santoríni viehättääkin matkailijoita tulivuorikalderallaan. Saaristo on muutenkin tunnettu vaikuttavista maisemistaan sekä upeista Oían ja Thíran kylistään. Santorínin rannat ovat aivan omaa luokkaansa, sillä perinteisten hiekkarantojen lisäksi sieltä löytyy niin mustia ja valkoisia kuin myös punaisia rantoja.

Mýkonoksen saarella matkailija voi sekä kokea luonnonrauhan että bilettää yökerhoissa. Elämä kuhisee vilkkaalla saarella: mopedien liikehdintä on ainaista ja saarella käy tiuhaan tahtiin veneitä sekä laivoja. Mýkonos on myös saaren pääkaupungin nimi, tosin sitä kutsutaan myös nimellä Chóra. Kuvankaunis kaupunki hurmaa matkailijat pienillä, sokkeloisilla kaduillaan, valkoisilla taloillaan sekä kirkoillaan, jotka reunustavat satamaa. Matkailija voi viettää tuntikausia tutkiskellen Mýkonoksen pieniä kauppoja, taidegallerioita sekä kahviloita. Noin kahdeksan kilometrin päässä kaupungista sisämaahan voi löytää Áno Merá -kylän, joka on ainoa saaren sisämaan asutuskeskus. Kylä on kuuluisa 1500-luvulla rakennetusta valkoisesta Panagia Tourliani -luostaristaan. Áno Merássa voi myös nauttia lounaan aidossa kreikkalaisessa tavernassa.