ic_check_circle_black_24px copy 10
tarjousta
Valitse lähtöpäivä
2 tarjousta

Suosittuja matkatarjouksia

Historiallinen Dubrovnik hurmaa kivisillä muureillaan sekä sinisillä merivesillään. Matkailu Adrianmeren rannikolla on aurinkoinen seikkailu, jota muistelee vielä pitkään matkan jälkeenkin.

Adrianmeren helmi, Dubrovnik, sijaitsee vain kaksi kilometriä Bosnia-Hertsegovinan rajalta. Hurmaavan kaupungin vetonaulana on linnoituksen muurien ympäröimä vanhakaupunki, joka kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin. Keskiajalla Dubrovnikista käytettiin nimeä Ragusa, jolloin kaupunki oli erityisen kukoistava ja kilpaili Adrianmeren herruudesta jopa Venetsian kanssa. 1500-luvulla Dubrovnikilla oli yksi maailman suurimmista kauppalaivastoista, johon kuului yli 50 satamaa. Kaupungin kukoistuskautena urheat merimiehet, tinkivät kauppiaat ja ovelat diplomaatit rikastuivat todella paljon. Vauraat dubrovnikilaiset viettivät korkealuokkaista elämää nauttien taiteesta ja satamakaupunkiin tuotavista herkuista, joista kaupunkiin tullaan nauttimaan tänä päivänäkin. Suosituin kohde on vanhakaupunki aristokraattien palatseineen ja elegantteine barokkikirkkoineen. Historiallisen kaupungin muurien sisällä voi liikkua ainoastaan apostolinkyydillä, joten matkailija voi keskittyä vain katselemaan kiehtovaa arkkitehtuuria.

Dubrovnik on erityisen suosittu matkakohde toukokuusta kesäkuuhun sekä syyskuusta lokakuuhun. Näinä kuukausina päivät ovat täynnä aurinkoa, uimavedet ovat lämpimät ja hotellit sekä ravintolat eivät ole tupaten täynnä matkailijoita. Suosituin kausi on kuitenkin heinäkuusta elokuuhun, jolloin voi nauttia Dubrovnikin kuuluisista kesäfestivaaleista sekä muutenkin iloita vilkkaassa yöelämässä. Marraskuusta huhtikuuhun Dubrovnikissa liikkuu vähiten matkailijoita ja kaupungissa on melko hiljaista. Kuitenkin helmikuussa kaupunki herää eloon karnevaalien ajaksi ja pian pääsiäisen jälkeen alkaa taas uusi matkailukausi.

Mielenkiintoisimmat nähtävyydet löytyvät vanhankaupungin keskiaikaisten muurien sisältä. Vanhaankaupunkiin pääsee lännestä Pilen ja idästä Pločen portista. Näiden välissä kulkee pääkatu Stradun, jonka molemmin puolin on runsaasti pikkukatuja lukemattomine kahviloineen ja ravintoloineen. Kun nälkä yllättää, voi mennä merinäköalalliseen ravintolaan tai sitten pysytellä kaupungin seinien sisällä, mikä ei ole ollenkaan hullumpi vaihtoehto. Vanhankaupungin tutkimiseen voi käyttää päivän tai pari. Päiväretkeksi voi suunnata myös Pelješacin niemimaan viinitiloille. Pelješacin vuorilta avautuu henkeäsalpaavat näkymät Adrianmerelle ja noin 10 kilometrin päässä sijaitsevalle Mljetin saarelle, josta löytyy upea kansallispuisto. Mljetia lähempänä sijaitsee Elafiti-saaristo, josta löytyy upeita luolia, eläväisiä rantabaareja ja tyylikkäitä ravintoloita.

Keskiaikainen Dubrovnik

Ilman historiaa ei ole tulevaisuutta.

Vanhankaupungin keskiaikainen miljöö on niin vaikuttava, että se on jopa toiminut Game of Thrones -sarjan kuvauspaikkana.

Päivä Dubrovnikissa kannattaa aloittaa kävellen vanhankaupungin muuria pitkin. Nämä muurit ovat suojelleet kaupunkia hyökkäyksiltä mereltä vuosisatojen ajan. Muureilta näkee kauniin punatiilikattoisen Dubrovnikin ylhäältä. Koko kaupungin kiertämiseen muureja pitkin menee noin puolisen tuntia, mutta mihinkäs matkailijalla olisi kiire – aina voi pysähtyä nauttimaan kupillisen kahvia tai syödä jäätelön. Vanhankaupungin kaduilla on auvoisaa eksyä ja löytää viehättäviä yksityiskohtia keskiaikaisessa ympäristössä. Kapeilla kujilla kivisten talojen välissä voi nähdä viiniköynnösten peittämiä seiniä sekä paikallisia asukkaita touhuamassa. Vanhaankaupunkiin kannattaa tulla joko aamulla klo 8–10 tai illalla klo 18–19, jolloin voi välttää pahimmat ruuhkat ja kuumuuden. Lisäksi aamu- ja ilta-aurinko luovat kauneimman valaistuksen mestarillisia valokuvia varten.

Dubrovnikin lukuisissa kirkoissa voi hiljentyä lomahuuman keskellä. Dubrovnikin barokkityylinen katedraali on tietenkin kaikista kuuluisin, mutta kirkkoarkkitehtuurin ja rauhallisen tunnelman ihailijat saattavat haluta nähdä muitakin kohteita. Esimerkiksi Pyhän Ignatiuksen kirkko on erittäin koristeellinen ja serbialainen ortodoksikirkko on taas täynnä aistikkaita bysanttilaisia ikoneja. Noin 200 metrin päässä ortodoksikirkosta sijaitsee upea fransiskaaniluostari, jonka pitkiä käytäviä koristavat kaariholvit ovat upeaa nähtävää. Kirkkojen lisäksi Dubrovnik yllättää matkailijan Euroopan vanhimmalla sefardisynagoogalla.

Hiljainen Dubrovnik

Istahda auringon lämmittämälle kalliolle ja nauti laineiden liplatuksesta.

Dubrovnikista löytyy muutakin kuin vanhankaupungin vilinää. Kaupunkia ja sen ympäristöä voi tutkia jalan, polkupyörällä tai vaikkapa kajakilla.

Vilkkaan kaupunkiseikkailun jälkeen voi kiivetä Srđ-vuoren kiemurtelevia teitä ja ihailla Dubrovnikia kukkulan päältä. Tällä retkellä kuluu kaloreita ja avautuu uudenlaisia näkökulmia kaupunkiin. Onneksi vuoren huipulla on kahvila, jossa voi rentoutua siemaillen virkistäviä juomia. Tälle retkelle kannattaa ottaa vesipullo mukaan, sillä auringon paahde ei anna kulkijan jäätyä. Jos pieni huhkiminen ei innostuta, voi huipulle päästä myös bussin kyydissä. Upeita kaupunkimaisemia voi myös katsella Gradac-puistosta, joka sijaitsee aivan vanhankaupungin läheisyydessä.

Dubrovnikin vierailulla kannattaa käydä lähistöllä sijaitsevilla saarilla. Lokrumin luonnonpuistoon pääsee venetaksilla 15 minuutissa. Lokrum on pieni saari, jonka tutkimiseen kuluu puoli päivää. Saarella voi pulahtaa uimaan Kroatian omaan Kuolleeseenmereen, joka on pieni suolainen järvi saaren eteläosassa. Luonnon hiljaisuudessa voi melkeinpä kuulla rauhallisia psalmilauluja, joita on vuosisatoja sitten laulettu saarella olleessa benediktiiniluostarissa. Luostarialueen seinien sisällä voi käydä vierailemassa ja jopa nauttia päivällistä. Saaren kauniissa luonnossa voi mennä myös piknikille. Piknikin aikana saattaa nähdä saarta asuttavia riikinkukkoja, jotka tallustelevat vapaina. Itävallan arkkiherttua Maksimilian I toi aikoinaan riikinkukot Kanariansaarilta. Arkkiherttua myös istutti saarelle yli 100 eksoottista kasvia, joita voi ihailla kasvitieteellisessä puutarhassa. Tänä päivänä puutarhassa on 500 eri kasvilajia muun muassa Chilestä, Australiasta ja Etelä-Afrikasta.

Muutaman kilometrin päässä Dubrovnikista luoteeseen sijaitsee hiljainen Koločepin saari. Koločep on vilkkaimmillaan sataman alueella, jossa on lauttojen ja kalastusveneiden vilinää. Sataman läheisyydessä on myös hotelli- ja ravintolakeskittymiä. Tästä saaresta saa parhaiten kaiken irti polkupyörän kyydissä. Pyörällä voi ajaa oliivipuutarhojen ympäröimissä maisemissa, tutkiskella hiljaisia rantoja sekä saaren kahta kylää. Koločepia voi myös tutkiskella kävellen kulkien kukkuloiden huipulle katsomaan hulppeita näkymiä. Dubrovnikin kaunista luontoa ja rannikkoa voi ihailla myös mereltä päin lähtemällä melontaretkelle kajakilla. Elafiti-saarista vain kolme on asutettuja, joten niillä voi pitää taukoa melomisen lomassa.

Herkullinen Dubrovnik

Makeaa, merellistä ja maukasta!

Kroatialainen ruoka löytää tiensä jokaisen herkuttelijan sydämeen!

Adrianmeren erottamat Kroatia ja Italia ovat olleet läheisessä kosketuksessa toisiinsa monta kertaa olemassaolonsa aikana. Venetsian tasavalta hallitsi Kroatian aluetta lähes 400 vuoden ajan, mikä on jättänyt vahvan jäljen kroatialaiseen ruokakulttuuriin. Lähes jokaisesta ravintolasta löytyy italialaisvaikutteista ruokaa, etenkin pohjoisitalialaista. Esimerkiksi yksi maailman parhaimmista risotoista löytyy Kroatiasta – risotto paikallisella paški sir -juustolla. Paikallinen lampaanmaidosta tehty paški sir on kroatialainen erikoisuus. Tätä juustoa sekä leipää ja kinkkua tarjotaan alkupaloiksi kaikilla aterioilla. Paški-juustoa valmistetaan Pag-saarella, jolla on erityislaatuiset ilmasto-olosuhteet. Tuuli levittää suolahiukkasia saarelle, minkä vuoksi siellä selviytyvät vain tietynlaiset kasvit. Lampaat syövätkin näitä selviytyjäkasveja, joiden maku siirtyy maitoon ja siten juustoon.

Vaikka maantieteellisesti Dubrovnik ja Kroatia eivät kuulu välimerelliseen alueeseen, vallitsee siellä silti välimerellinen tunnelma. Kroatiasta löytyy niin kultaisia rantoja kuin myös ystävällistä ilmapiiriä, ja ruoassa käytetään paljon oliiviöljyä sekä suolaa. Kroatiassa onkin tuotettu oliiviöljyä ja suolaa vuosisatojen ajan.

Adrianmeren läheisyys tuo tuoreita kalaruokia pöydille. Dubrovnikin läheisyydessä sijaitseva kaupunki Mali Ston on kuuluista ostereistaan. Myös alueen simpukat ja muut äyriäiset ovat suosittuja lounasruokia. Kalan lisäksi Kroatiassa syödään tietenkin lihaa, joista kana ja vasikanliha ovat suosituimpia. Näitä lihoja tarjoillaan yleensä gnocchien ja maukkaan kastikkeen kera.

Kroatiassa on kehittynyt viinikulttuuri, ja alueella tuotetaankin sekä valko- että punaviinejä, joista tunnetuin on prošek-punaviini. Kroatian kansallinen viini prošek kuulostaa samalta kuin kuohuviini prosecco, mutta nämä kaksi juomaa ovat aivan erilaisia. Alkoholia nautitaan myös jälkiruoissa, esimerkiksi alkoholilla maustetuissa luumuissa kermalla. Kermaa käytetään myös perinteisessä kremšnita-kermakakussa, joka on tuhti, mutta taivaallinen jälkiruoka. Monen herkkusuun suosikiksi ovat osoittautuneet donitsitaikinasta tehdyt fritule-pallot. Friteeratut pallot päällystetään perinteisesti suklaakastikkeella, mutta herkuttelija voi valita muitakin kuorrutteita. Näitä palleroita on mukavaa napostella kävellesään pitkin rantakatua kroatialaisissa maisemissa.