Vuonna 1972 YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn yleiskokouksessa hyväksyttiin yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi eli Maailmanperintösopimus. Sopimuksella pyritään suojelemaan maailman ainutlaatuisia kohteita ja perinteitä. Näin pyritään lisäämään eri kulttuurien ainutlaatuisuuden arvostamista ja levittämään niistä tietoa. Maailmanperintökohteiden katsotaan kuuluvat koko ihmiskunnalle, minkä vuoksi vastuu niiden suojelemisesta kuuluu kaikille maailman valtioille. Suomi ratifioi yleissopimuksen vuonna 1987, ja vuosina 2013–2017 Suomi on ollut jopa Maailmanperintökomitean jäsen. Yhteensä sopimuksen on ratifioinut 193 valtiota. Tällä hetkellä maailmanperintölistalta löytyy 1052 kohdetta, joista suomalaisia ovat seitsemän. Tunnetko jo kaikki kohteet?

1. Historiallinen Suomenlinna

© TravelBird

1700-luvulta peräisin oleva Suomenlinna, alunperin Sveaborg eli Viapori, on yksi Suomen suosituimmista matkailukohteista. Suomenlinnan saarella on rikas historia, sillä se saanut kokea kolme valtakuntaa: Ruotsin, Venäjän ja Suomen. Linnan rakennus alkoi 1700-luvun puolessa välissä, kun Ruotsi halusi vahvistaa asemiaan Venäjää vastaan. Kuitenkin vuonna 1808 Suomi siirtyi Venäjän haltuun ja saaresta tuli venäläisten varuskunta yli sadan vuoden ajaksi. Linnoitus vaurioitui Krimin sodan aikana vuonna 1855, mutta venäläiset kunnostivat alueen. Suomen saavutettuaan itsenäisyyden Viapori sai nykyisen nimensä Suomenlinna. Toisen maailmansodan aikana linna oli tärkeässä roolissa Suomen puolustuksessa. Vuonna 1973 linnasta tuli siviilikohde, ja alueella asuukin nykyään noin 800 henkilöä. Saarelta löytyy myös työ- ja juhlatiloja, ravintoloita sekä museoita, jotka on sijoitettu entisen varuskunnan tiloihin.

Suomenlinna on ollut UNESCOn maailmanperintökohteiden listalla vuodesta 1991.

2. Ihastuttava Vanha Rauma

© TravelBird

Idyllinen Vanha Rauma on Pohjoismaiden parhaiten säilynyt puutaloalue, joka kukoistaa edelleen. Rauman sydämestä löytyvän UNESCOn kohteen alueelta löytyy yli 600 rakennusta sekä noin 800 asukasta. Vanhassa Raumassa sijaitsee noin 200 putiikkia, ihastuttavia kahviloita sekä ravintoloita sekä ateljeita. Lisäksi alueen museoissa voi tutustua Rauman historiaan sekä paikalliseen taiteeseen. Vanhan Rauman puutaloaluetta koristaa keskiaikainen kivikirkko.

Vanha Rauma kirjattiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Struven ketju on 1800-luvulla rakennettu kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Ketjun avulla otettiin selvää kunkin pituuspiirin pituudesta ja siten pystyttiin laskemaan maapallon tarkka muoto ja koko. Nimensä ketju sai ideoijansa astronomi F. G. W. Struven mukaan. Noin 2820 kilometriä pitkään ketjuun mahtuu 265 mittauspistettä, joista 34 kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Suomeen pystytettiin yhteensä 64 mittauspistettä. Struven ketjulla oli suuri merkitys maailmankuvan ja tieteen kehittämisessä.

Struven ketju pääsi maailmanperintöluetteloon vuonna 2005 niin Suomen kuin myös kahdeksan muun maan kohdalla.

4. Muinainen Sammallahdenmäki

© TravelBird

Sammallahdenmäki on Pohjoismaiden edustavin Pohjanlahden alueen pronssikautisen kulttuurin kohde. Noin kilometrin pituinen kohde koostuu 36 kivestä tehdystä hautaröykkiöstä. Tunnetuimmat röykkiöt ovat Kirkonlattia eli suuri nelikulmainen latomus sekä Huilun pitkä raunio, eräänlainen pitkä ja korkea vallimuodostelma. Röykkiöhaudat tarjoavat ainutlaatuisen kurkistuksen yli kolmen tuhannen vuoden takaisiin uskonnollisiin perinteisiin.

Sammallahdenmäki kirjattiin UNESCOn maailmanperintölistalle vuonna 1999.

5. Petäjäveden vanha kirkko

© TravelBird

Petäjäveden vanha puinen kirkko pystytettiin vuosina 1763–1765. Kirkko tuli kuuluisaksi 1920-luvulla, kun itävaltalainen taidehistorioitsija Josef Strzygowski kiinnitti huomiota kohteen historialliseen arvoon Skandinavian puuarkkitehtuuriperinteen edustajana. Tämän jälkeen kirkkoa on kunnostettu useamman kerran.

UNESCOn maailmanperintöluetteloon kirkko pääsi vuonna 1994.

6. Verlan tehdasmuseo

© TravelBird

Kouvolassa sijaitseva Verlan puunjalostusteollisuuden tehdasmuseo on kuulunut UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuodesta 1996 alkaen. Tehdas lähiasutusalueineen on merkillinen muistomerkki Suomen puunajalostusteollisuuden alkuajoista. Vastaavia tehdasalueita asutuksineen löytyy maailmalta vain kourallinen.

Verlan tarina alkoi vuonna 1872, kun Hugo Neuman perusti Verlankosken partaalle puuhiomon. Hiomon tarina päättyi kahden vuoden jälkeen tulipaloon, mutta sen tilalle rakennettiin toinen hiomo sekä pahvitehdas vuonna 1882. Tämänkin hiomon tarina päättyi tulen lieskoihin, minkä vuoksi se muurattiin uusiksi tiilestä. Myös tehdas muurattiin. 1920-luvulla kohde sai uudet omistajat, mutta tehtaan koneistoa ei muutettu paljon. Tämän vuoksi Verlaa kutsuttiin museotehtaaksi jo 1960-luvulla. Tehdas lakkautettiin vuonna 1964 ja sinne avattiin museo vuonna 1972. Noin kahdenkymmenen vuoden päästä tehdas alueineen pääsikin maailmanperintölistalle.

7. Upea Merenkurkun saaristo

© TravelBird

Pohjanlahdessa sijaitseva Merenkurkun saaristo hurmaa 5600 saarellaan, joilta löytyy ainutlaatuista luontoa monine lintuineen. Merenkurkku on saanut muotonsa ja saarensa jääkauden sulavien jäiden seurauksena. Vuosittain Merenkurkun saaristo nousee merenpinnasta metrin ylöspäin ja saa lisää pinta-alaa noin yhden neliökilometrin verran. Alueen povataan yhdistävän Suomen ja Ruotsin maanteitse noin 2000 vuoden kuluttua.

Saaristo liitettiin osaksi maailmanperintöluetteloa vuonna 2006.