Joulukalenterin ensimmäiset luukut on jo avattu ja on aika juhlia Suomen itsenäisyyttä. Tänä vuonna itsenäinen Suomi täyttää 99 vuotta. Kaikki suomalaiset tietävät, miten itsenäisyyspäivää vietetään Suomessa: Aamulla nostetaan lippu salkoon juhlallisen musiikin tai kuorolaulun sävyttämänä. Kirkoissa pidetään juhlajumalanpalveluksia. Puolustusvoimat järjestävät valtakunnallisen paraatin ja sankarihaudoille viedään kukkia, kynttilöitä ja seppeleitä. Satoi räntää tai paistoi aurinko, ylioppilaat järjestäytyvät soihtukulkueeseen ja kulkevat kaupungin läpi valkoisissa lakeissaan. Päivän hämärtyessä kodeissa sytytetään ikkunaan kaksi sinivalkoista kynttilää. Pian tämän jälkeen alkaa itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto eli Linnan juhlat, joita seuraa vuosittain yhä enemmän ja enemmän suomalaisia. Viime vuonna Linnan juhlia seurasi lähes 2,5 miljoonaa suomalaista. Mutta miten itsenäisyyspäivää juhlitaan Suomen ulkopuolella? TravelBirdin ulkosuomalaiset kertovat, mitä tämä juhla merkitsee heille ja miten he muistavat tätä päivää.

Jonne, 33, on asunut Alankomaissa lähes vuosikymmenen verran ja Johanna, 28, on asunut täällä jo yli neljä vuotta. Tällä hetkellä Jonne työskentelee TravelBird-matkatoimistossa matkatarjonnan suunnittelijana ja Johanna työskentelee asiakaspalvelijana. Sekä Jonne että Johanna tapaavat itsenäisyyspäivänä yleensä suomalaisia kavereitaan ja ystäviään. Yhdessä tehdään herkullista ruokaa, nautitaan hyvää viiniä tai glögiä ja katsotaan Linnan juhlia.

© A Piece Of Finland

Johanna ja Jonne kuvaavat itsenäisyyspäivän tunnelmaa erityiseksi. Johanna sanoo pyrkivänsä muistamaan juhlapäivää ja tekemään jotakin erityistä joka vuosi. Toisin kuin Suomessa, Alankomaissa 6.12. on arkena tavallinen työpäivä, eikä työtuntien aikana välttämättä muista, että on juhlapäivä. Illalla kuitenkin voi paneutua juhlatunnelmaan laittamalla päälle suoran lähetyksen Linnan juhlista. Johanna kertoo, että toisinaan hän myös soittaa Suomessa oleville ystävilleen ja he kommentoivat juhlissa näkyviä pukuja yhdessä. Tällä tavoin Johanna pääsee osallistumaan juhlapäivän perinteiseen viettoon, vaikka onkin eri maassa.

Jonnelle itsenäisyyspäivän juhlan viettäminen vahvistaa tunnesidettä synnyinmaahan, eli Suomeen. Jonne sanoo, että jokapäiväisessä elämänrytmissä kytkökset kotimaahan eivät ole mielessä, mutta itsenäisyyspäivä kuuluu niihin hetkiin, kun voi hiljentyä ja palata Suomeen ajatuksissaan. Pimeyden vallitessa ikkunoiden takana on hyvä miettiä omaa elämää ja mistä on tullut. Perinteiset juhlapäivät saavat vahvemman merkityksen, kun ei itse asu Suomessa, eikä osallistu suomalaisen yhteiskunnan jokapäiväiseen elämään. Jonnen mukaan on ollut hienoa elää ja kasvaa Suomessa, sillä suomalainen kasvuympäristö on antanut Jonnelle paljon valmiuksia siihen elämään, joka hänellä on nyt. Jonne arvostaa erityisesti sitä, että aikoinaan hänellä oli mahdollisuus lähteä opiskelemaan ulkomaille ja myös jäädä sille tielle. Jonne onkin jo juurtunut Alankomaihin yhdeksän vuoden jälkeen.

Ennen muuttoa Alankomaihin Johanna on usein viettänyt itsenäisyyspäivän juhlaa äitinsä luona. Johanna muistelee, että kerran hän oli mennyt juhlapäivänä kavereidensa kanssa ravintolaan, jossa oli juhlavastaanotto Linnan juhlien pyöriessä taustalla. Ravintolassa oli iloinen tunnelma: siellä tanssittiin valssit ja pidettiin hauskaa. Johannan mukaan itsenäisyyspäivän merkitys korostuu ulkomailla asuessa ja juhla tuntuu hartaammalta. Alankomaalaiset asuintoverit ovatkin katselleet Johannan juhlanviettoa vähän kummeksuen, sillä Alankomaissa juhlapäivät ovat yleensä riemukkaita päiviä. Alankomaissa ei vietetä itsenäisyyspäivää, mutta vuoden hartain juhla on 4.5. vietettävä sodan uhrien muistopäivä, jolloin pidetään hiljainen hetki kaikissa sodissa kaatuneiden muistoksi. Jo seuraavana päivänä, 5.5., onkin sitten toiseen maailmansotaan liittyvä vapautumisen muistopäivä, jolloin järjestetään paljon festivaaleja ja kadut sekä puistot täyttyvät iloitsevista ihmisistä. Täten voi ymmärtää, miksi Johannan ja muiden suomalaisten kunnioittama harras tunnelma tuntuu alankomaalaisista hyvin vakavalta. Tietenkin hyvällä glögillä saa kotikatsomon tunnelmaa hilpeämmäksi. Johanna myöntää, että suomalainen itsenäsyyspäivän vietto on hyvin omaperäinen konsepti. Tämän vuoksi on tärkeää, että juhlapäivää vietetään muiden suomalaisten seurassa, koska he ymmärtävät tämän konseptin. Jonne lisää, että juhlan vakavaan luonteeseen on sen merkityksen lisäksi saattanut vaikuttaa vuodenaika, jolloin juhlaa vietetään. Joulukuussa on pimeää, ja usein Suomessa jo tuiskuaakin siihen aikaan vuodesta. Jonne uskoo, että jos tämä juhlapäivä olisi osunut kesään, niin olis tunnelma erilainen, ehkäpä jonkin verran kevyempi.

A Piece Of Finland

Itsenäisyyspäivää voi juhlia Alankomaissa esimerkiksi Rotterdamin Merimieskirkossa, jossa järjestetään juhlava vastaanotto ja katsotaan suoratoistona Linnan juhlia. Haagissa sijaitseva Suomen suurlähetystö pitää perinteisen itsenäisyyspäivän vastaanoton, johon tosin voi osallistua vain kutsulla. Erilaiset maassa asuvien suomalaisten yhteisötkin viettävät itsenäisyyspäivää. Amsterdamissa sijaitseva suomalaisten tuotteiden kauppa A Piece Of Finland esimerkiksi järjestää itsenäisyyspäivän juhlan suoraan myymälässään. Juhlapäivänä kaupan odotetaan täyttyvän suomalaisista. Seinälle heijastetaan Linnan juhlat, joiden ohessa asiakkaat voivat juoda samppanjaa, syödä karjalanpiirakoita ja seurustella keskenään. Tapahtumaan odotetaan saapuvan melkein 100 ihmistä. Siihen, kuinka monta ihmistä loppujen lopuksi tulee paikalle, vaikuttaa usea asia, kuten sää ja alueen muut tapahtumat. Amsterdamilainen ailahteleva sää voi tuoda yllätyksiä esimerkiksi sateen tai rännän muodossa. Edellisvuonna itsenäisyyspäivä osui viikonloppuun, jolloin oli vaikeaa kilpailla asiakkaista muiden tapahtumien kanssa. Anna, toinen A Piece Of Finlandin omistajista, sanoo, että hänellä olisi ollut enemmänkin suunnitelmia juhlan varalle, esimerkiksi pukukoodin suhteen, mutta lopuksi hän päätyi siihen, että ihmisten on helpompaa tulla suoraan töistä miettimättä asujaan.

© A Piece Of Finland

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa näytettiin myymälässä myös viime vuonna, mutta silloin tilaisuuteen osallistui vain Annan ystäviä. Anna onkin viettänyt viimeiset kolme vuotta juhlapäivää liikkeessään. Kuten Johanna ja Jonne, Annakin myöntää, että itsenäisyyspäivän tunnelmaan liittyy henkisyys ja niin sanotusti terve patriotismi.

© A Piece Of Finland

A Piece Of Finland osallistuu tänä vuonna seitsemään eri tapahtumaan viiden viikon sisällä ennen joulua, joten kiirettä riittää tässä kahden naisen yrityksessä. Tämän vuoden itsenäisyyspäivän vietto onkin hemmottelua erityisesti suomalaisille asiakkaille.

© A Piece Of Finland

A Piece Of Finland on kahden naisen, Annan ja Ramonan, luoma yritys, joka on toiminut Amsterdamissa vuodesta 2014. Kaupassa myydään suomalaista ruokaa sekä designtuotteita. Lisäksi myymälässä on myös kahvila, jossa voi rentoutua kahvikupposen äärellä sekä selailla kirjahyllyn suomenkielisiä kirjoja. 90 % kaupan asiakkaista koostuu kansainvälisistä ekspaateista, turisteista sekä hollantilaisista, joita kiinnostaa Suomi sekä matkakohteena että laadukkaan designin tuottajamaana.

A Piece Of Finland sijaitsee osoitteessa Haarlemmerdijk 66, Amsterdam.